23 Apr 2026, Thu

Kubulawa abantu abangu-63 ngosuku eNingizimu Afrika

Izibalo zobugebengu zaseNingizimu Afrika ziveza ukuthi bangu-63 abantu ababulawa ngosuku ezinyangeni eziyisithupha-6

Idatha entsha ye-SAPS ikhombisa izindlela zobugebengu ezingafani ezweni lonke, kunezigaba ezinodlame ezikhuphukayo kanti ezinye ziqala ukuzinza.

Ibamba likaNgqongqoshe wamaPhoyisa uFiroz Cachalia.

I-KZN isiphinde yavela njengesinye sezifundazwe ezinodlame kakhulu eNingizimu Afrika, njengoba izibalo zakamuva zobugebengu be-SAPS zikhombisa ukwanda okukhulu kwezigameko zokubulala, ukudlwengula kanye nobugebengu obuthathu phakathi kuka-April noSepthemba 2025.

Amaphoyisa adedele izibalo zobugebengu zekota yokuqala neyesibili ekuqaleni kwanamuhla. Nakuba ukubulawa kwabantu kuzwelonke sekuqalile ukwehla, iNingizimu Afrika isaqophe ukubulawa kwabantu abangu-63 ngosuku phakathi nezinyanga eziyisithupha.

Phakathi kuka-Ephreli noJuni, amaphoyisa aqopha izigameko zokubulala ezingu-5 430, zalandelwa yizigameko zokubulala ezingu-5 270 phakathi kukaJulayi noSepthemba.

I-KZN isalokhu ingesinye sezifundazwe ezinezibalo eziphezulu zokubulala kubantu abayizi-100 000, ilandela i-Eastern Cape neWestern Cape kuphela.

Amacala okudlwengula akhuphuka kakhulu
Amacala okudlwengula nawo anyuke kakhulu, asuka ku-6 559 ngekota yokuqala aya ku-7 204 kweyesibili, kanti i-KZN iphinde yaba ngelinye lamazwe anomthelela omkhulu. Ziningi izigameko ezenzeka ezikoleni nasezindaweni ezizungezile, ngokusho kwemininingwane ye-SAPS.

Ukudunwa kwezimoto nokugetshengwa kuyadlondlobala
Ubugebengu obuthathu buseyingcindezi enkulu esifundazweni. Kuzwelonke, i-SAPS iqophe:

4 671 ukwebiwa kwezimoto (April–June)
4 784 ukuntshontshwa kwezimoto (Julayi–Septhemba)
Ukukhishwa manje kulandelelwa ngokwehlukana
Ngokokuqala ngqa, ukuphanga kuthathwe njengesigaba esizimele.

Okungenani angu-250 amacala okuqola imali aqoshwe phakathi kukaJulayi noSepthemba, okuhlanganisa okubulala, izinsongo kanye nezimfuno zesihlengo.

Amarakhethi okuvikela abalelwa ku-125, ikakhulukazi amatekisi, ama-spaza shop kanye nelokwakha.

Ungqongqoshe wamaphoyisa uxwayisa ngodlame oluqhubekayo
Ibamba likaNgqongqoshe Wamaphoyisa uFiroz Cachalia uthe nakuba ‘kunokwehla okukhulu ezigabeni eziningi’, ubugebengu obunobudlova busalokhu buphezulu.

“Ngiyazi ukuthi kunjani ukugetshengwa emigwaqweni noma ukugetshengwa emzini womuntu,” esho, enezela ukuthi ukubulala nodlame olusekelwe ebulilini ‘kuhlala kunenkani’.

By admin

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *